Levoton & vauhdikas lapsi valokuvaukseen - vinkit valmistautumiseen

Lapsikuvauksiin painottuneena valokuvaajana tämä on kohtaamistani asiakkaiden huolista ehdottomasti suurin. Yleensä lapsi on joko vasta oppinut liikkumaan, tai on luonteeltaan levoton ja/tai vauhdikas, joka aiheuttaa vanhemmissa suuria epäilyksiä ja huolia kuvauksen onnistumisen suhteen. Toivottavasti tämän julkaisun luettuasi voit päästää näistä ajatuksista irti - mikään em. asioista ei nimittäin ole este kuvaamiselle! Ennen tähän julkaisuun perehtymistä suosittelen tutustumaan myös aiemmin kirjoittamaani julkaisuun, josta löydät 6 vinkkiä lapsi- & perhekuvauksiin valmistautumiseen. Klik!

Jokainen lapsi on oma valloittava persoonansa, ja juuri täydellinen sellaisenaan. Miksi siis asiaa muuttamaan tai sitä piilottelemaan? Sen sijaan on olemassa keinoja, joilla näitä piirteitä voidaan käyttää hyödyksi valokuvaukseen saapuessanne! Kaikki lähtee liikkeelle sopivan valokuvaajan valitsemisesta. Kuten lapsia, meitäkin on monenlaisia ja jokaisella on omat vahvuutensa. Levottoman lapsen kanssa suosittelen etsimään pääpainoltaan lapsiin suuntautunutta valokuvaajaa, jolta löytyy siis eniten kokemusta juuri lasten kanssa toimimisesta. Ohjaustapoja on yhtä paljon kuin kuvaajiakin, ja tässä tapauksessa rauhallisesta ohjaustavasta on suuri hyöty itse kuvaustilanteessa. Etsi siis lapsikuvaaja, joka on ohjaustavaltaan rauhallinen ja jolta löytyy kokemusta erilaisten lasten kanssa. Miljöö vai studio? Tämän ei pitäisi käytännössä vaikuttaa kuvauksen onnistumiseen millään tavalla, mutta usein kumpi jompi vaihtoehto on lapsen käyttäytymistä ajatellen selkeästi parempi. Miettikää siis kuvausmiljöön valintaa sen kannalta, kummassa lapsi tuntee olonsa turvallisemmaksi? Kotoisa studiomiljöö on toisille parempi vaihtoehto siinä, missä toinen lapsi rauhoittuu rauhallisen puronsolinan äärellä tai metsän rauhassa.

Sopivan valokuvaajan löytyessä on hyvä merkki, jos koet olosi edes hieman helpottuneen. Keskusteluyhteys kuvaajan kanssa on todella tärkeää, sillä lapsen ja vanhempien lisäksi kuvaukseen valmistautuu monin eri keinoin myös valokuvaaja. Älä ujostele jakaa ajatuksiasi kuvaajan kanssa, sillä todennäköisesti jaat samoja ajatuksiasi monien muidenkin vanhempien kanssa, eikä asiat tule uutena kuvaajallekkaan. Jos mieleesi tulee kysymyksiä tai kaipaat vinkkejä valmistautumiseen, ole rohkeasti valokuvaajaasi yhteydessä mielenrauhan saamiseksi. Mielenrauhaisa vanhempi luo mielenrauhaa myös lapselle. Kun alat keskustelemaan lapsesi kanssa valokuvauksesta, kerro siitä mukavana ja hauskana kokemuksena. Tässä vaiheessa voi olla kohtalainen virhe aloittaa lapsen painostaminen kuvauksen onnistumisen takaamiseksi. Sen sijaan kannattaa yrittää luoda lapselle innokasta odotusta kuvaukseen - voit esimerkiksi kertoa, että kuvauksessa pääsee leikkimään uusilla leluilla! Näin lapselle ei synny negatiivista jännitystä uuteen tilanteeseen joutumisesta tai tuntemattoman ihmisen kohtaamisesta. Lahjonta - kyllä vai ei? Ennen kuvausta ehdottomasti ei, kuvauksen aikana vasta sitten jos mikään muu ei tunnu tepsivän. Korostaen, eli kun mikään muu ei tepsi. Jos lapsi tietää jo ennen kuvausta saavansa herkkuja tai lupauksia uusista leluista heti kun alkaa kiukuttelemaan, hän 95% todennäköisesti käyttää tilaisuuden hyväkseen. :D Varsinkin, kun tietää että kuvaus on lähtökohtaisesti kertaluontoinen asia, jossa olisi toivottavaa onnistua kerralla. Suosittelenkin seuraamaan tilanteen onnistumista niin pitkälle kuin mahdollista, sillä kuvaustilanne voi yhtä hyvin olla todella onnistunut ilman suostuttelua tai lahjomista. Jos päätätte ottaa kuvauksiin mukaan "motivaattoreita" eli esimerkiksi rusinoita tai karkkirasian, siitä ei kannata kertoa lapselle. Yleensä nämä tilanteet menevät niin, että lapsi jaksaa alkuinnostuksissaan ensimmäiset 10 minuuttia, kunnes muistaa rusinarasian taskussasi ja viihtyykin loppukuvauksen ajan takinhelmassa vaatimassa herkkuja. Motivaattoreiden käyttöä suosittelenkin vasta siinä vaiheessa kun kuvaus on loppusuoralla, ja tiedät lapsen onnistuneen hyvin ja palkitset hänet siitä hyvästä vielä paria oikein muikeaa hymyä kameralle toivoen!

Kuvaustilanteessa anna ohjakset valokuvaajalle, ja ohjaa itse vasta valokuvaajan niin pyytäessä. Niin luontevasti kuin vanhempien osallistuminen lapsen ohjaamiseen yleensä tuleekin, on päävastuu kuvattavan ohjaamisesta valokuvaajalla. Hermostunut vanhempi luo lapselle yleensä vain hermostuneemman olon, ja se on tietysti tilanne jota pyritään kaikin keinoin välttämään. Luota siis valokuvaajanne ammattitaitoon, ja auta ohjaamisessa vasta jos hän sitä pyytää. Jos lapsi on luonteeltaan levoton tai vauhdikas, näiltä piirteiltä ei yleensä tulla kuvauksessa täysin välttymään, ja se on täysin ok! Lapsi saa toteuttaa itseään myös kuvauksen aikana, ja sille tulisikin varata kuvauksessa oma aikansa. Tämä on tärkeää ottaa esille siinä vaiheessa, kun kuvauksen suunnittelu on keskustelu-asteella valokuvaajan kanssa. Studiossa paikkojen tutkiminen ja muutamat pyörähdykset potkuautolla ovat täysin ok, samoin miljöössä sorsien ihmetteleminen tai puun ympäri juoksentelu. Kaiken tämän lapsi tekee innostustaan purkaen, ja jossain vaiheessa olemme pisteessä jossa lapsi on saanut isoimman osan siitä puretuksi. Tässä vaiheessa kuvaaminen muuttuukin paljon helpommaksi. Hyvin suunnitellussa kuvauksessa näille asioille on varattu riittävästi ylimääräistä aikaa, jolloin niiden ei pitäisi aiheuttaa ylimääräistä stressiä myöskään vanhemmissa. Haasteita aiheuttavista piirteistä onkin tärkeää kertoa valokuvaajalle, sillä päävastuu kuvauksen olosuhteiden ja sille varatun ajankäytön suunnittelusta on hänellä, ei vanhemmilla.

Mikä mielestäni tärkeintä, valokuvien tulisi olla lapsen näköiset. Jos hänellä on vauhdikas persoona, on enemmän kuin kuvastavaa että valokuvistakin ainakin osa on vauhdista otettuja. Sama pätee jokaisen lapsen kohdalla, olipa piirteenä sitten ujous, uteliaisuus tai vaikka tunteellisuus! Kun myöhemmällä iällä kuvattavana ollut katsoo hänestä lapsena otettuja valokuvia, on niiden taustatarinaa varmasti mukava kertoa kun kuvista välittyy aito luonne ja käyttäytyminen. Kaikesta valmistautumisesta huolimatta, eikö kuvaus kuitenkaan tunnu onnistuvan? Joskus tilanteet vain menevät niin, vaikka jokainen osapuoli olisi tehnyt kaiken voitavansa. Valokuvaajasta riippuen näissä tapauksissa on mahdollisuus sopia kuvauksen järjestämisestä muuna ajankohtana. Tätä tarjoan omassa palvelussani vaihtoehtona, mikäli kuvaus syystä tai toisesta ei onnistu toivotusti. Ennen uusintakuvausta voimme yhdessä vanhempien kanssa miettiä tapoja, joilla saamme toisen kuvauskerran onnistumaan. Kuvauksissa tärkeintä on lapsen ehdoilla tekeminen, ja siitä syystä uusintakerta on täysin varteenotettava vaihtoehto, jota ei kannata hävetä tai pelätä. <3 Jos tämä kirjoitus herätti sinussa ajatuksia tai opit jotain uutta, klikkaa ihmeessä sydäntä julkaisun alalaidasta. Kiitos että luit. <3 - Tiia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki